Kaj Chydenius sävelsi klassikon kahdelta istumalta, Kristiina Halkola muistelee: ”Hän tuli ruokatunnilla säveltämään muiden töiden välissä”
Kristiina Halkola muistelee ystäväänsä ja kollegaansa Kaj Chydeniusta, joka sävelsi lukuisia kaikkien tuntemia lauluja.
Kristiina Halkolan ääni on tullut tutuksi myös Kaj Chydeniuksen laulujen kautta.
Kaj Chydenius (1939–2024) jätti jälkeensä mittavan elämäntyön. Hän kirjoitti tuhansia lauluja elämänsä aikana, joista moni nousi klassikoiksi. Kristiina Halkola esitti sellaisia, mukaan lukien Matti Rossin sanoittaman laulun, Jos rakastat.
Halkola ja Chydenius tapasivat Ylioppilasteatterissa 1960-luvun puolessa välissä. Chydenius sävelsi Halkolalle kappaleen Laulu rakastamisen vaikeudesta, joka kuultiin näytelmässä Laulu tuhannesta yksiöstä.
Myöhemmin Mikko Niskanen piti Halkolan esityksestä niin paljon, että tahtoi hänet elokuvaansa Käpy selän alla, joka alkaa samaisella laululla.
”Muistan kuinka Kaj sanoi, että sääli kun laulua voi laulaa vain nuori tyttö. Olen laulanut sitä vieläkin joissakin tilanteissa”, 78-vuotias Kristina Halkola nauraa.
Hän ei kuitenkaan nosta kappaletta itselleen tärkeimmäksi Chydeniuksen tuotannosta, koska säveltäjällä on niin paljon ihania kappaleita.
”Kaj’lla oli niin jumalaisen kauniita sävellyksiä kauniisiin teksteihin. Ei siitä määrästä voi sanoa tärkeintä. Hänellä oli taito säveltää runoja niin, että ne saavat siivet ja jäävät soimaan päässä.”
Halkola sanoo, että Chydenius sai täydellisesti tuotua sävelin esiin esimerkiksi Bertolt Brechtin pistämättömät sanoitukset Dialektiikan ylistyksessä.
Kaj Chydenius sävelsi nopeasti.
”Hän ei haihatellut ja kävellyt metsissä, vaan sävelsi tekstin, kun sai sen. Laulu rakastamisen vaikeudesta sävellettiin kahdelta istumalta. Kaj’lla oli kiire. Minulla on mielikuva, että hän tuli muiden töiden välissä ruokatunnilla säveltämään kappaletta. Hän istui pianon ääreen, huusi minulle, että ’tuus koittaa miten tää menee’. Sitten hän lähti muihin töihin ja sanoi, että lopettaa kappaleen huomenna.”
Kaj Chydenius väsyi ja sanoi ”no joo, voihan se noinkin mennä”
Halkola asui siihen aikaan samassa kimppakämpässä muun muassa Chydeniuksen ja Kirsti Wallasvaaran kanssa. Yhteiseloa kesti pari vuotta, ja Halkola muistaa pianon soineen koko ajan. Chydenius ajatteli, että kaikki ihmiset ovat laulajia, ja että jokaisen tulisi laulaa rohkeasti enemmän.
”Vanhemmiten Kaj sai maineen hirveän tiukkana sävellystensä suhteen, mutta minulla ei ollut nuorena sellaista kokemusta, vaikken ole hirveän hyvä nuoteissa. Kun lauloin jonkun kohdan pikkuisen väärin, niin Kaj väsyi, ja sanoi, ’no joo, voihan se noinkin mennä’.”
Kristiina Halkola näkee, että Chydeniuksen merkitys kotimaiseen kulttuurihistoriaan on merkittävä.
”Uskon vakaasti, että laulu voi muuttaa maailmaa, ainakin vähäsen. Kaj’n laulut soivat ihmisten päässä ja niitä lauletaan edelleen. Kaj itsekin sanoi, että tärkeintä on teksti, koska se teksti soi ihmisten päässä. Jos se olisi huonoa musiikkia, se ei jäisi ihmisten päähän. Maailma on täynnä renkutuksia, jotka unohdetaan.”
Vaikka moni muistaa Kaj Chydeniuksen rakkauslaulut, moni säveltäjän teos oli yhteiskunnallisesti kantaaottava. Ylioppilasteatterin Lapualaisooppera oli vain jäävuoren huippu. Halkolan mukaan säveltäjä oli keskeisin hahmo Suomen poliittisessa ja yhteiskunnallisessa laululiikkeessä.
”Näin me 60-luvun nuoret vanhenemme. Kiitos Kaj.”