Munuaisten vajaatoiminta etenee salakavalasti – Näin tunnistat oireet ja munuaissairaus hoidetaan
Munuaisten vajaatoiminta on siitä haasteellinen sairaus, että se ei alkuvaiheessa oireile mitenkään. Vaikka munuaisten toiminta olisi jo selvästi heikentynyt, ihminen ei usein itse huomaa mitään.
Munuaisten toimintaa ryhdytään usein tutkia, jos verenpaine on korkea, virtsassa on valkuaista tai todetaan vaikeahoitoinen anemia.
Munuaisten vajaatoiminta on tärkeä havaita ajoissa, sillä sairauden etenemistä voi hidastaa lääke- ja ravitsemushoidolla. Jos munuaisten vajaatoiminta on edennyt pitkälle, yleisoireina ilmenee väsymystä ja suorituskyvyn laskua.
Kysyimme teemasta, näin vastaa sisätautien dosentti, nefrologian ylilääkäri Agneta Ekstrand HUSista.
1. Mitä munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa?
Munuaiset ovat kuin pieniä pesukoneita. Ne poistavat elimistöstä kaikkea, mitä se ei enää tarvitse, kuten ylimääräistä nestettä, kuona-aineita, suoloja ja lääkkeitä.
Munuaiset muodostavat virtsaa, jonka mukana kuona-aineet ja suola poistuvat kehosta. Jos munuaisten puhdistustyö ja aineiden poisto eivät toimi normaalisti, kyse on munuaisten vajaatoiminnasta. Silloin elimistöön alkaa kerääntyä nestettä, kuona-aineita ja lääkejäämiä.
2. Kun munuaisten vajaatoiminta ilmenee, mitkä ovat sairaudet oireet?
Munuaisten vajaatoiminta on siitä haasteellinen sairaus, että se ei alkuvaiheessa oireile mitenkään. Vaikka munuaisten toiminta olisi jo selvästi heikentynyt, ihminen ei usein itse huomaa mitään. Oireita alkaa tulla vasta sitten, kun vajaatoiminta on edennyt jo pitkälle.
Silloin oireina voi olla esimerkiksi turvotusta, pahoinvointia, oksentelua, ripulia, väsymystä ja ihon kutinaa. Verikokeista myös yleensä näkyy, että elimistöön on kertynyt liian paljon kuona-aineita ja fosforia.
3. Mistä munuaisten vajaatoiminta yleensä johtuu?
Tyypin 1 diabeteksessa insuliinista on puutetta ja tyypin 2 diabeteksessa insuliini ei toimi normaalilla tavalla. Molemmat diabetekset ovat ylivoimaisesti yleisimpiä syitä, miksi ihminen sairastuu munuaisten vajaatoimintaan.
Muita yleisiä syitä ovat huonosti hoidettu verenpainetauti ja munuaiskerästulehdus. Lisäksi on olemassa harvinaisempia syitä.
4. Millaisia liitännäissairauksia munuaisten vajaatoimintaan voi liittyä?
Krooninen munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa erilaisia liitännäissairauksia, kuten anemiaa, verenpainetautia ja lisäkilpirauhasen liikatoimintaa.
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla erytropoietiini-nimisen hormonin tuotanto usein heikkenee. Silloin elimistö ei pysty tuottamaan riittävästi punasoluja luuytimessä, mistä voi seurata anemia eli matala hemoglobiini. Melkein kaikilla munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla on myös korkea verenpaine, mikä johtuu reniini-hormonin vähäisestä tuotannosta.
Lisäksi monilla munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla D-vitamiinin aktivoituminen munuaisissa on puutteellista. Sen seurauksena kalsium ei imeydy kunnolla suolistossa. Kun samaan aikaan fosforitasot elimistössä voivat nousta, seurauksena saattaa olla lisäkilpirauhasen liikatoiminta, joka aiheuttaa luuston haurastumista.
5. Miten munuaisen vajaatoiminta yleensä löydetään?
Munuaisen vajaatoiminnan riskiryhmään kuuluvat ihmisryhmät tunnetaan hyvin. Tiedetään, että kolmasosa diabetespotilaista saa munuaismuutoksia ja että verenpainetauti voi vaurioittaa munuaisia. Siksi näiden ihmisten munuaisten toimintaa yleensä seurataan terveydenhuollossa.
Tavallisesti munuaisten toimintaa seurataan kreatiiniarvon kautta. Kreatiiniarvo nousee, jos kreatiinin erittyminen häiriintyy munuaisissa. Munuaisten vajaatoiminta voidaan kuitenkin löytää myös aivan sattumalta jonkin muun tutkimuksen yhteydessä.
Kreatiiniarvon lisäksi myös muun muassa hemoglobiini-, kalsium- ja fosforiarvo voivat kertoa siitä, että munuaiset eivät toimi normaalisti.
6. Voiko munuaisten vajaatoiminta liittyä runsaaseen alkoholin käyttöön?
Yleensä ei. Alkoholi ei ole myrkyllistä munuaisille eikä se suoraan vaikuta niiden toimintaan. Runsas alkoholin käyttö on kuitenkin haitallista maksalle, ja joskus huonosti toimiva maksa voi aiheuttaa tilan, jossa ihmiselle kehittyy myös munuaisten vajaatoiminta.
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle kohtuullinen alkoholin käyttö on sallittua. Runsasta käyttöä sen sijaan kannattaa välttää, sillä se ei ole kenellekään hyväksi.
7. Kun munuaisten vajaatoiminta on diagnosoitu, millainen hoito auttaa?
Alkuvaiheessa munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan erilaisilla lääkkeillä ja ruokavaliolla. Kaikkein tärkeintä on saada korkea verenpaine laskemaan, sillä se hidastaa vajaatoiminnan etenemistä. Hoidossa käytetään usein myös diabeteslääkkeinä tunnettuja SGLT-estäjiä.
Jos ihmiselle on kehittynyt anemia, sitä hoidetaan antamalla erytropoietiini-hormonia pistoksina. Lisäkilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan kalsiumkarbonaatilla ja D-vitamiinilla.
Jos lääke- ja ruokavaliohoito ei enää toimi, siirrytään dialyysihoitoon eli keinomunuaishoitoon. Viimeisenä vaihtoehtona on yleensä munuaisensiirto. Viime vuonna dialyysihoidossa oli noin 2 000 ihmistä. Munuaisen siirtoja tehtiin reilut 300.
Lue myös: Dialyysia uupumukseen – Flunssan jälkitauti vioitti Heidin munuaisia lapsena
8. Minkälainen ruokavalio tukee munuaisten vajaatoimintaa sairastavaa?
Kuona-aineet tulevat pitkälti proteiinista. Siksi munuaispotilailla rajoitetaan hieman proteiinin saantia. Kun normaalisti aikuisille suositellaan proteiinia 1,2 grammaa painokiloa kohden päivässä, munuaispotilaille suositellaan vain 1 gramma painokiloa kohden.
Munuaisten vajaatoiminnassa yleensä myös elimistön kyky poistaa fosforia heikkenee. Siksi fosforin saantia täytyy yleensä rajoittaa. Suomalaisessa ruokavaliossa fosforia on erityisesti maitotuotteissa mutta myös täysjyväviljassa, makkarassa ja ruodollisissa kaloissa. Siksi niiden syöntiä täytyy yleensä vähentää.
Osa joutuu vähentämään myös kaliumin saantiaan. Silloin täytyy välttää muun muassa banaania, sillä ne ovat kaliumpommeja. Lisäksi kaikkien on hyvä vähentää suolan käyttöä, sillä se nostaa verenpainetta.
9. Mitä tavallisten kipulääkkeiden, ravintolisien ja luontaistuotteiden kanssa täytyy ottaa huomioon?
Tulehduskipulääkkeet on munuaisten vajaatoimintaa sairastavilta kielletty. Niihin kuuluvat muun muassa ibuprofeeni, ketoprofeeni ja aspiriini. Niiden sijaan kipulääkkeeksi suositellaan parasetamolia.
Ravintolisiä ja luontaistuotteita ei kannata ottaa omin päin, sillä ne voivat kertyä elimistöön. Niiden käytöstä on aina syytä neuvotella lääkärin kanssa.
10. Millaisia asioita munuaissairaan kannattaa ottaa huomioon, kun matkustaa?
Munuaisten vajaatoiminta ei estä reissaamista. Lomakohdetta valitessa kannattaa kuitenkin huomioida, että rajut infektiot, joihin liittyy oksentamista ja ripulointia, voivat edistää munuaisten vajaatoimintaa.
Siksi on hyvä välttää kohteita, joissa saa helposti vatsataudin. Ravintolassa syödessä kannattaa pyrkiä valitsemaan paikka, jossa hygieniasta pidetään huolta ja suosimaan kypsennettyjä ruokia. Äyriäisiä on syytä välttää. Rokotuksista täytyy myös pitää huolta. Jos on jo dialyysihoidossa, täytyy tietysti etukäteen järjestää paikat, joissa sitä voi saada.