Pyöriikö flunssa ympärillä? Tarttuminen on torjuttavissa! Jopa huivista voi olla apua – Lue lisää!
Huivikin voi vähän estää pienten hiukkasten, kuten virusten, pääsyä hengitysteihin, vaikkei se mikään hengitysmaski olekaan.
Talvella on tärkeää pukeutua lämpimästi ja estää lämpöhukka.
Pelottaako flunssa? Tarttuminen ei ole onneksi taattua, vaikka ympärillä pärskitäänkin. Jopa huivista voi olla yllättävä apu, kun halutaan torjua flunssa, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Heikki Karinen Tampereen Pihlajalinnasta.
Kun suojaat nenän huivilla kylmässä ulkoilmassa, voi tarttuminen estyä ja flunssa pysyy loitolla
Totta. Huivi esilämmittää hengitysilman ja samalla kuiva pakkasilma kostuu. Jotkut hiihtäjät pitävät kovalla pakkasella ulkoiluun kehitettyä kuonokoppaa, jossa on lämpökennoja. Se lämpenee uloshengityksen aikana ja luovuttaa lämmön ja kosteuden sisäänhengityksessä. Huivi tekee vähän saman asian.
Myös hengityssuojain tekee pienessä määrin saman. Toiset kokevat epämiellyttävänä sen, että nenän ja suun ympärille tulee kosteutta. Huivikin voi vähän estää pienten hiukkasten, kuten virusten, pääsyä hengitysteihin, vaikkei se mikään hengitysmaski olekaan.
Kun tuntee vilunväreitä, lämmin jalkakylpy auttaa torjumaan flunssaa
Tarua. Tästä ei ole kunnollista tutkimusnäyttöä. On kyllä kertomuksia siitä, että jos jalat ovat kylmät, vaikkapa sukat ovat hiukan kosteat ja hikiset, niin jalkojen kylmettyminen altistaisi flunssalle.
Englannissa tätä on vähän tutkittukin. Siellä epäiltiin, että kylmäaltistus ei aiheuta flunssaa, mutta se heikentää hiukan immuniteettia, jolloin viruskontaktit aiheuttavat taudin helpommin. Eli välttämättä jalkakylpy ei auta, vaan se, kun jalat pysyvät lämpimänä ja jaloissa on kuivat sukat.
Pipo auttaa torjumaan tautia eikä flunssa iske helposti
Totta ja tarua. Myös tämä liittyy kylmettymisen välttämiseen. Eli pipo ei sinänsä estä virustartuntoja eikä suojaa hengityselimiä, mutta kylmettynyt keho on alttiimpi viruksille. Pään kautta haihtuu suurin osa lämmöstä, eli lämmön hukka on suurempi kuin muista yksittäisistä kehonosista.
Jos kuume ei nouse, ei ole oikeasti sairastunut
Tarua. Flunssa ei välttämättä nosta kuumetta. Potilaalla on vain väsynyt, kuumeinen olo, palelee ja nenä vuotaa. Sen sijaan influenssa, RS-virus, ja korona nostavat yleensä reilun, 38–39-asteen kuumeen.
Tosin koronankin on moni sairastanut lähes oireettomana. On voinut olla vain hivenen väsymystä ja nuhaisuutta. Kuume ei välttämättä nouse, jos on rokotettu ja sairastanut koronan aikaisemmin.
Lue myös: Flunssakausi jatkuu – Näin hoidat flunssaa kotona
Käsienpesu ja hengitysmaskin käyttö torjuvat tehokkaasti flunssaa
Totta. Flunssat leviävät pisaratartuntana ja käsien kautta. Käsien pesu on tärkeää ja hengitysmaskia kannattaa käyttää. Siitäkin on apua, jos voi pitää puolestatoista kahteen metriin etäisyyttä yskiviin ihmisiin.
Pisaratartunta ei yleensä etene kauhean pitkälle. Siksi viruksen leviäminen vähenee rajusti etäisyyden kasvaessa.
Sitten ovat erikseen tuhkarokko ja korona, jotka leijailevat kyllä samassakin huoneessa.
Vanha yskä ei tartu, joten silloin voi yskivänäkin mennä huoletta ihmisjoukkoihin
Totta ja tarua. Kun virustauti on jo parantunut, se on voinut jättää jälkiyskän. Esimerkiksi poskiontelotulehdus tai korvatulehdus voivat aiheuttaa kurkunkutinaa, joka tuottaa yskää.
Silloin keuhkossa ei enää ole tulehdusta, joten se aiempi tauti ei leviä yskiessä.
Nenän limankalvoilla saattaa silti olla muita taudinaiheuttajia. Tästä asiasta ei ole varmaa tietoa, joten siksi en allekirjoittaisi tuota, että vanha yskä ei levitä tautia.
Ihmisen nenässä voi aina olla taudinaiheuttajia, vaikka itse ei olisikaan sairas tai sairastumassa, ja yskiessä ja köhiessä ne leviävät ympäristöön
Totta. Osa viruksista on limakalvoilla niin, että ne eivät pääse siitä läpi eivätkä aiheuta kantajalleen tautia, mutta voivat levitä pisaroina ympäristöön.
Yskän syynä ei aina ole flunssa. Pitkään jatkuva yskä voi johtua vatsahapoista.
Totta. Joskus yskä saattaa liittyä esimerkiksi siihen, että on käytetty särkylääkkeitä paljon ja happoa nousee kurkun päähän ja se ryityttää ja yskityttää. Siellä ei välttämättä ole enää viruksia syynä, vaan se onkin vatsaperäinen yskä.
Kun on flunssa ja kuumetta, kuume lähtee hikoilemalla
Tarua. Tämä liittyy ajatukseen, että kun kuume ei nouse, olo on vähän kituuttamista. Moni on kokenut, että kun saa kuumeen nousemaan, olo helpottuu. Silloin on usein menty kahden peiton alle, nukuttu väsymys pois ja kun on herätty vähän hikiseen oloon, niin kuinka ollakaan, olo on jo selvästi parempi.
Hikoilu ei ole tässä itse tarkoitus, mutta se helpottaa lämmön säätelyä. Virukset lisääntyvät parhaiten 36 asteen lämmössä ja jo 38 asteessa virusten lisääntyminen heikkenee.
