Levottomat jalat kihelmöivät pakonomaisesti – Tunnista oireyhtymä ja rauhoita yöt! Näin erikoislääkäri neuvoo

Levottomat jalat on oireyhtymä (RLS, Restless Legs Syndrome), joka voi aiheuttaa uniongelmia. Mikä hoito tepsii ja rauhoittaa jalkojen sietämättömän kihelmöinnin? Näin neuvoo ja vastaa yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto Coronaria Uniklinikalta.

1. Mistä tunnistan oireet, kun kyseessä on levottomat jalat oireyhtymä?

Jos jalkojen kihelmöinti helpottaa, kun liikuttelet niitä tai lähdet kävelemään, kyse on hyvin todennäköisesti levottomien jalkojen oireyhtymästä. Sille tyypillistä on hyvin epämukava tunne jaloissa. Ihmiset kuvailevat sitä esimerkiksi kihelmöinniksi, kuumotukseksi, säryksi tai kireyden tunteeksi. Kun jalkoja liikuttaa, vaiva häviää, mutta kun jalat ovat jonkin aikaa paikoillaan, vaiva palaa takaisin.

Tyypillisesti vaiva ilmaantuu ilta-aikaan ja levossa, minkä takia se haittaa usein nukahtamista. Lisäksi se voi kiusata myös pitkän paikallaan­olon, kuten lento- tai bussimatkan aikana. Jotkut kärsivät vaivasta jatkuvasti, toiset taas vain ajoittain ­esimerkiksi ­kovan stressin tai univajeen aikana.

Levottomiin jalkoihin liittyvät oireet voivat usein tuntua melko epämääräisiltä, ja siksi jotkut voivat luulla, että kyse on jostain muusta, kuten jalkojen väsymisestä. Levottomat jalat tunnistaa kuitenkin siitä, että oireet tulevat hii­pien. Esimerkiksi lihaskrampit taas alkavat hyvin äkillisesti ja ­aiheuttavat voimakasta kipua.

Suonenvetoa esiintyy tavallista herkemmin pitkäkestoisen harjoittelun jälkeen. © istock

2. Puolisoni sanoo, että­ jalkani myös ”vatkaavat” omituisesti­ nukkuessani. Voiko sekin ­johtua levottomien jalkojen oireyhtymästä?

Kyllä. Jopa 80–90 prosentilla levottomista jaloista kärsivistä ihmisistä jalat ovat rauhattomat myös öisin nukkuessa. Osalla ihmisiä raajat nytkähtelevät vain vähän, toisilla jalat taas liikkuvat niin voimakkaasti, että aamulla lakanat saattavat olla aivan mytyssä.

Jalat voivat myös olla liikkeessä koko yön tai vain vähän aikaa aamuyöstä. Nukkuva ihminen ei kuitenkaan itse tiedä ilmiöstä yhtään mitään.

3. Päivisin olen usein väsynyt. Kärsiikö unenlaatu levottomista jaloista?

Uni rikkoutuu, minkä takia uni ei usein virkistä niin paljon kuin sen pitäisi. Seurauksena on hyvin usein päiväaikaista väsymystä, joka heikentää myös keskittymiskykyä. On myös tavallista, että mieliala laskee ja olo tuntuu tavallista ärtyneemmältä. Sama koskee kaikkia eri unihäiriöitä.

4. Mistä levottomien jalkojen oireyhtymä johtuu?

Levottomien jalkojen oireyhtymän taustalla on dopamiiniaineenvaihdunnan häiriö tietyillä aivoalueilla. Vaiva ei itsessään ole vaarallinen, mutta hoitamattomana ja pitkään jatkuessaan se lisää riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin. Levottomat jalat on myös osittain perinnöllinen sairaus. Usein sama vaiva on joko toisella tai molemmilla vanhemmilla, ja joskus myös omilla lapsilla.

Suuri osa levottomista jaloista kärsivistä on yli 40-vuotiaita, ja vaivan yleisyys kasvaa iän myötä. Naisilla oireyhtymä on jonkin verran yleisempi kuin miehillä. Syynä saattaa olla esimerkiksi se, että levottomat jalat alkavat oireilla usein raskauden aikana tai jos rauta-arvot ovat matalalla.

Levottomiin jalkoihin viittaavia oireita tutkittaessa onkin syytä tarkistaa sekä hemoglobiiniarvo että elimistön varastoraudan pitoisuutta mittaava ferritiiniarvo. Jos ferritiiniarvo on alle 75, suun kautta otettava rautakuuri on usein tarpeen. Useimmilla se lievittää oireita, mutta ei kaikilla.

Lue myös: Raudanpuute ja ferritiini – Kärsitkö rautavajeesta tietämättäsi? Näin tunnistat oireet ja selvität matalien rauta-arvojen syyn

5. Voivatko levottomat ­jalat johtua jostakin muusta sairaudesta?

Kyllä. Levottomat jalat voivat olla yhteydessä moniin kroonisiin perussairauksiin, kuten aikuisiän diabetekseen, munuaisten vajaatoimintaan, maksasairauksiin, Parkinsonin tautiin ja sydänsairauksiin. Lääkkeistä erityisesti masennus- ja tietyt unilääkkeet voivat aiheuttaa tai pahentaa oireita.

6. Mitkä asiat yleensä ­lisäävät jalkojen oireilua?

Levottomien jalkojen oireita pahentavat yleensä kova tai myöhäiseen iltaan ajoittuva fyysinen rasitus, pitkä paikallaanolo, univaje, kahvin juonti sekä tupakan, alkoholin ja nuuskan käyttö.

Tupakkaa, alkoholia ja nuuskaa kannattaa välttää kokonaan tai käyttää niitä hyvin kohtuullisesti. Kahvin juonti on hyvä ajoittaa aamuun, sillä kofeiini voi vaikuttaa kehossa jopa yli kymmenen tuntia.

7. Millainen hoito auttaa pitämään jalkojen oireita kurissa?

Jos oireet ovat lieviä, hoidoksi voivat hyvin riittää terveelliset elämäntavat ja pahentavien tekijöiden välttäminen. Univaje usein pahentaa oireita, minkä takia säännöllisestä ja riittävästä unesta kannattaa pitää huolta. Lisäksi lämmin tai kylmä kylpy, jalkojen hierominen ja venyttely voivat rentouttaa ja siten helpottaa oireita.

Jotkut kokevat saavansa nukahtamiseen apua myös painopeitosta ja lentosukista.

Lue myös: Pidä huolta itsestäsi – Tee elintapojen ryhtiliike! Kokosimme 12 vinkkiä, joilla palaat ruotuun ja saat lisää terveyttä

Välillä kannattaa ottaa hetki omien elämäntapojen tarkastukselle. © istock

8. Missä vaiheessa levottomien jalkojen takia kannattaa mennä lääkäriin?

Jos jalat oireilevat monta kertaa viikossa, nukahtaminen on vaikeaa tai uni ei tunnu virkistävän kunnolla, kannattaa ehdottomasti hakeutua lääkäriin. Levottomien jalkojen oireyhtymää voidaan helpottaa monin eri tavoin.

Lääkkeettömien keinojen lisäksi tarjolla on muun muassa dopamiiniaineenvaihduntaan vaikuttavia lääkkeitä ja hermokipulääkkeitä. Suurimmalle osalle ihmisiä löytyy sopiva lääke, jolla oireet lievittyvät melko nopeasti. Jos oireet ovat lieviä tai keskivaikeita, yleensä riittää, että lääkkeitä otetaan vain tarvittaessa. Vain osa ihmisistä joutuu käyttämään lääkkeitä säännöllisesti.

Haasteena on, että levottomien jalkojen oireyhtymää ei vielä tunneta kovin hyvin. Ihmiset saattavat ajatella, että heillä nyt vain sattuu olemaan ominaisuutena huonot ja sätkivät jalat eivätkä hoksaa lähteä hakemaan apua. Se on harmi, sillä moni kärsii helposti hoidettavasta vaivasta aivan turhaan.

9. Vaatiiko vaivan tutkiminen paljon tutkimuksia?

Yleensä levottomien jalkojen oireyhtymä pystytään diagnosoimaan pelkästään haastattelun ja oireiden ­perusteella, jolloin tutkimuksia ei tarvita ollenkaan. Jos oireet häiritsevät nukkumista hyvin paljon, voidaan tarvita myös laajaa unitutkimusta.

Ihmisellä voi olla levottomien jalkojen lisäksi myös jokin muu unihäiriö, kuten uniapnea. Jos uniapnea löydetään, sen hoito yleensä rauhoittaa myös levottomia jalkoja.

10. Voivatko lapset ­kärsiä levottomista jaloista?

Kyllä. Vaikka oireyhtymä painottuu aikuisiin, jo melko pienet lapset voivat kärsiä ­siitä. Lapsilla saattaa esimerkiksi olla nukahtamisvaikeuksia, ja he saattavat potkia jaloillaan öisin.

Nykyään l­ääketieteessä ajatellaan, että osa kasvukivuista saattaa itse asiassa olla yksi levottomien jalkojen ­oireyhtymän ilmenemismuoto. Hyvä puoli lasten ­oireissa on se, että ne tulevat yleensä kausiluonteisesti ja ovat lievempiä kuin aikuisilla.

Lue myös: Vuokko löysi vihdoin avun levottomien jalkojen oireyhtymään: ”Olin jo unohtanut, miten ihanalta nukkuminen tuntuu”